Jos olet fantasiakirjallisuuden ystävä ja "läksysi lukenut", niin älä lue tätä kirjaa, sillä niin on kirjoittajakin ja sen kyllä huomaa. Varsin häiritsevää oli huomata olevansa jossain toisen kirjan kohtauksessa jostain toisesta kirjasta lähes suoraan kopioitujen hahmojen ja "voimien" keskellä. Argh! Vaikkakin kirjoittaja aloitti kirjoittamisen 15-vuotiaana, niin vastaavaa mielikuvituksen köyhyyttä en ole ennen kohdannut. Tai sitten ole epäonnekseni lukenut juuri nuo "väärät" kirjat, joista kirjoittaja oli mielikuvituksensa ammentanut. En voi usko, että fantasia maailma olisi loppuun kaluttu, eikä mitään uutta enää ole. Sehän olisi eri pelottavaa - eikö?

Kirja kertoo pojasta, joka löytää tietämättää lohikäärmeen munan. Lohikäärmeratsastajat olivat satoja vuosia sitten mahtavia rauhanpitäjiä, mutta kirjan nykyhetkessä ei ole kuin yksi, ja sekin kuningas ja valapatto. No, poika ja lohikäärme toki ystävystyvät ja heistä tulee erottamattomat. He aloittavat matkan, ja mukana seuraa vanha mies, josta tulee pojan opettaja (entinen lohkäärmeratsastaja - kuinkas muuten).

Tarina on trilogia, mutta taidapa jätää loput lukematta...