Tiistai. Illalla puolikas Tenox kitusiin - taisi koppikselle meno valvottaa. Aamulla puoliviiden jälkeen hereillä pyöriskelyä, huu... kahdeksaksi koppikselle. Ajattelin, että ottaisi kantaa, etten aloittanut lääkitystä ja sairasloman loppumiseen, vaan ei. Voi noita psykologeja. Eivät tarjoile valmiita vastauksia, eivät edes kommentoi, ehdota... No niinhä niitten pitääkin, mutta kääk. Tahtoo, tahtoo, että joku kertoo jotain mun tilasta ja mitä mun kannattais tehdä... No, se kehoitti miettimän, mistä pahaolo tulee ja kirjoittamaan se ylös. Varsinkin sitten kun sydän laukkaa, niin mitä silloin ajattelen.

Ja eiku mars kirjakauppaan, ja kahvilaan kirjoittamaan kynä sauhuten - kiltti tyttö... Mutta ihan hyvä fiilis nyt, pitkästä aikaa, siis jonkin lainen fiilis ja aina pare, että on hyvä.

Nää postaukset edelleenkin varmaan jäävät varsin pintapuolisiksi. Aion istua kahviloissa ja kirjoitella ihan oikealla lyijykynällä paperille.

Maanantaina töihin - pum - pum... huomenna pakko tehdä töitä kotoa käsin hiukan pum - pum - pum....